Taitovaaran opiston uudet opettajat olivat saaneet osakseen paljon huomiota, eivätkä syyttä. Arvid oli Karjalasta kotoisin oleva radioalan moniosaaja, joka oli tunnettu teknisestä lahjakkuudestaan ja lämpimästä, mutta hieman erikoisesta persoonastaan. Hänen tapansa selittää asioita oli yhtä aikaa yksityiskohtainen ja viihdyttävä – joskus tosin hieman liiankin perusteellinen.
Eelis puolestaan oli tyyliltään aivan toinen. Hän rakasti iskelmämusiikkia ja lautapelejä eikä tiennyt radiotekniikasta kaikkea, mutta hänen karismansa ja innostuksensa opiskelijoiden motivointiin paikkasi teknisen osaamisen puutteet. Opiskelijat pitivät hänestä, koska hänellä oli ainutlaatuinen kyky tehdä mistä tahansa aiheesta kiinnostavaa, oli se sitten taajuusmodulaatio tai vanhanajan levystudiot.
Ensimmäinen päivä radio-linjalla oli jännityksen täyteinen. Eelis ja Arvid esittelivät itsensä erikoisesti yhdistämällä esittelynsä käytännön harjoitukseen. He antoivat opiskelijoille tehtäväksi suunnitella ja toteuttaa äänilähetyksen, jossa heidän piti yhdistää vanhoja iskelmäkappaleita ja futuristisia radiomainoksia.
Kun opiskelijat keskittyivät työhönsä, Eelis ja Arvid alkoivat puhua keskenään radiokulttuurin eri puolista. Eelis innostui puhumaan Radioheadista, jota hän piti yhtenä tärkeimmistä modernin radiotaiteen edustajista, vaikkei hän teknisesti ollutkaan suuri bändin fani. Arvid, joka oli fanaattinen bändin ystävä, heitti peliin oman mielipiteensä ja ylisti erityisesti kappaletta “Everything in Its Right Place” sen futuristisen ja kokeellisen tyylin vuoksi.
He pitävät linjan hengissä – Taitovaaran radio-opettajat rakentavat menneestä uuden äänen
“Radiohead ei ole vain musiikkia,” Arvid selitti silmät kiiluen. “Se on äänikokemus, joka on kuin hyvin viritetty lähetys. Jokainen taajuus osuu tarkasti, jokainen tauko on tarkoituksellinen.”
Eelis naurahti. “Minä en niinkään fiilistele ‘äänen taajuuksia’. Mutta ymmärrän, miksi opiskelijat innostuvat tuollaisesta. Ehkä meidän pitäisi järjestää Radiohead-teemainen projekti, mikä saisi kaikki innostumaan.”
“Se voisi toimia,” Arvid vastasi mietteliäästi. “Ja lisätään siihen teknistä analyysiä, niin että he ymmärtävät, miten äänen laatu ja muokkaus ovat keskeisiä osia radiolähetyksessä.”
Keskustelu katkesi, kun yksi opiskelijoista huusi heitä kuuntelemaan ensimmäisen valmiin teoksen. Se oli raikas ja innovatiivinen – täydellinen yhdistelmä mennyttä ja tulevaa, aivan kuten heidän projektinsa tarkoitus oli.
