Simon viimeaikainen käytös alkoi herättää huolta paitsi Monicaa ja Vuotista myös Professori Malmia ja Pastillia, jotka olivat alkaneet pohtia, kuinka syvälle Varjo-6:n jäljet ulottuivat. Professori Malm oli pitkään epäillyt, että Taitovaaran opiston historia kätki synkkiä salaisuuksia, mutta vasta nyt hänen teorioitaan alettiin ottaa vakavasti.
“Olen tutkinut opiston varhaisvuosien raportteja,” Malm kertoi Monicalle ja Pastillille pienessä neuvotteluhuoneessa. Hänen silmänsä kiiluivat älyllisestä innosta, vaikka hänen äänensä oli varuillaan. “Nämä asiakirjat viittaavat siihen, että Varjo-6 oli paljon suurempi operaatio kuin olemme aiemmin tajunneet. Simo ei ole ainoa tulos. Hän saattaa olla vain jäävuoren huippu.”
“Se ei ole mahdollista,” Pastilli vastasi, mutta hänen epäilevä sävynsä peitti huolestuneisuuden. “Olemme käyneet kaikki tiedostot läpi, ja mitään tällaista ei ole koskaan tullut ilmi.”
Malm työnsi vanhan, kellastuneen muistion heidän eteensä. “Tämä löytyi opiston kellarista. Katso näitä nimiä. Kaikki liittyvät tavalla tai toisella Varjo-6:n kokeisiin. Ja useimmat heistä… he vain katosivat.”
Monica tarkasteli luetteloa ja huomasi nimen, joka sai hänen sydämensä hypähtämään: “Heikki Aalto.” Hän vilkaisi Malmia. “Heikki? Mutta hänhän on edelleen täällä. Hän ei voi olla mukana tässä.”
Malm nyökkäsi hitaasti. “Juuri niin. Mutta entä jos hän on täällä, koska hän ei koskaan päässyt irti siitä, mitä he tekivät hänelle? Entä jos hän on Varjo-6:n todellinen silminnäkijä?”
Samanaikaisesti Simo vaelteli opiston käytävillä kuin haamu, vältellen muiden katseita. Hänen mielensä oli täynnä pirstaleisia muistoja ja tunteita, joita hän ei ymmärtänyt. Kun hän ohitti Professori Malmin toimiston, hän kuuli keskustelun pätkän ja pysähtyi. Sanat “Varjo-6” ja “Heikki” saivat hänen sydämensä jyskyttämään.
Simo avasi toimiston oven hiljaa ja astui sisään. “Mitä he tekivät minulle?” hän kysyi ääni murtuen, mutta hänen silmänsä olivat terävät kuin veitsi.
Professori Malm nousi seisomaan ja kohtasi Simon katseen. “He tekivät sinusta jotain, mitä et ansainnut, Simo. Mutta me aiomme selvittää, mitä todella tapahtui.”
“Miksi?” Simo kysyi. “Miksi te haluatte tietää? Miksi te ette vain jätä minua rauhaan?”
Monica astui lähemmäs. “Koska tämä ei ole vain sinun tarinasi, Simo. Tämä on meidän kaikkien historia, ja me tarvitsemme vastauksia.”
Simo kääntyi ja poistui ennen kuin kukaan ehti sanoa enempää. Mutta heidän mieleensä jäi yksi pelottava ajatus: oliko Simo todella se, joka tarvitsi vastauksia, vai oliko hän avain johonkin, mitä he eivät olleet vielä valmiita kohtaamaan?
